hö, tätä ei taida lukea kukaan. no eipä se haittaa, ihan omaksi iloksi kirjottelen. no, aineki suurimmaks osaks.

minuu vaan vähän ärsyttää, ku maailma on tällanen kakka. ku joillain on jotain, mitä muilla ei oo. mutta musta niin on toisaalta ihan hyvä, koska kateuskin on hyvä asia ! joissain määrin, liiallinen kateus ei tietenkään ole.

niiku sekii, et joskus sattuu jotain aivan kamalaa, nii musta se on sillee ihan okei. tai siis onhan se aina ihan kamalaa ja kaikkee, mut sitte tajuaa, että miten hyvin ittellää on asiat. mutta eihän se oo reiluu niitä kohtaa, joita se asia satuttaa kovasti. mutta me ihmiset ollaan sellasta sorttia, että me ei osattais arvostaa hienoja ja hyviä hetkiä, jos joskus ei ois niitä pahoja.

kaikesta vaan täytyy päästä yli, tsempata itteesä ! kokeilla kaikkee uutta, että olo parantuis, vaikka ois kuika down. jos ei selviä, pitäis osata hakee apua. se on vaikeeta, ihan varmasti. mut elämään kuulu se, että pystyy olemaan sellanen ku on ja, että on alamäkiä ja ylämäkiä. hyviä ja huonoja hetkiä, sellasta se elämä vaan on. ja surut ja ilot kuuluu elämään, ne tekee elämäst täydellisen. pitäis vaan olla ilonen ylipäätään siitä, mitä on ja mitä on saanu kokea. ja onnellinen siitä, että saa olla maanpäällä. nähä tän kaiken, vaikka eihän sitä tiedä, vaikka jossain Tuolla ois hienompaa ja kauniimpaa ja kivempaa ku täällä. mut emmä sietä vielä tiedä.

otsikossa on yksi lause, jonka olen kuulut eräässä Muumi-jaksossa. niin hassulta kuin se kuulostaa, olen kehitellyt kyseiseen lauseeseen ihmeellisen filosofisen sanoman. eli siis 'suomeksi' sanottuna, lause kuuluisi "huonoja aikoja seuraa aina hyvät ajat", tai toisin päin. eli kuivat ajat on huonoja ja vetiset hyviä.



life is life, show must go on !