(ja taas yritän asiallisempaa postausta, kirjotustyylin perusteella joo)

Yritän vältellä tiettyjä ajatuksia lakkaamatta. Lisäksi ärsyttää erään ihmiset eräät suhteet toiseen ihmiseen. Ja jos tämä kaikki ei jo riittäisi, olen ihan täpinöissäni torstaista. Ensimmäinen ja viimeinen kohta on vakaasti liitettävissä toisiinsa.

Jos nyt kirjoitan asiat tähän, minun ei tarvitse ajatella asioita, eikö? Ei sillä, että nämä asiat olisivat epämieluisia vaan päinvastoin! Jos ajattelen nyt näitä mystisiä (tulevia) tapahtumia, mahassa alkaa vääntelehtiä joku käärmeentapainen olento (suolet?) ja täpinäprosentit kasvaa aina viidelläkymmenellä.

Nyt valaisen hiukan. Torstaina on MUSEN KEIKKA OMG AHHH, jota olen odottanut monta kuukautta. Keikka (+ kenttäliput!) on jo itsessään aivan sairaan siisti asia, mutta jos siihen lisää seuraavat kohdat, ymmärtää varmasti täpinäprosentit ja käärme mahassa-tuntemukset täysin! Nimittäin keikan lisäksi pääsen Helsinkiin shoppailemaan (zara, jc, carlings ahh!) ja mukanani tulee paras ystäväni, joten... no sanoja tuskin tarvii enää.

Jottei kaikki menisi näissä täpinätunnelmissa, niin siirrytään aiheesta A aiheeseen B.

Olin tänään yhden ihan okei kaverin kanssa. En vaan ymmärrä koko ihmistä enää piste. Hetken jo luulin häntä tajuavani, hetken luulin, että tunnen hänet edelleen, mutta ei. Ei, ei, ei ja ei. Hän on nyt niin ihastunut yhteen poikaan, muttei voi olla tämän kanssa, koska hän on kaverin ex-poikaystävä. Lisäksi hänellä on nyt niin hyviä uusia ystäviä, vaikkei hän sitä ihan suoraan sanokaan, mutta puheesta se selviää: oli ollut yhdellä yötäkin. Ja jo tämä riittäisi musertamaan minut omien epäonnistuneiden kaverisuhteideni kanssa, muttei sittenkään. Yksi ihminen johon haluaisin tutustua NÄIN paljon paremmin, oli pyytänyt häntä kaupungille (asia tosin oli kaverin sanojen mukaan "jotenki menny", eli eivät koskaan sinne kaupungille päätyneet) ja tähän olisi vielä yksi juttu lisättävänä, mutten kehtaa, koska se on liian naurettava omasta mielestänikin, mutta silti kauniisti sanoen ketuttaa. Eikä tämä ihan okei kaveri olisi halunnut unohtaa vanhoja kavereitaan, kun sai uusia, mutta niin kävi vahingossa. ARH en vaan ymmärrä itseäni, enkä tätä kaveria. Kyllä minäkin haluaisin tutustua uusiin ihmisiin, mutta en täällä enkä niihin ihmisiin. Olenko ahdasmielinen vai sosiiaalisilta taidoiltani jotenkin vajaa? Mikä nyt oikein mättää, melkein nauran tätä lukiessani (syynä tosin voi olla epälooginen siirtyminen aiheesta A aiheeseen B tai muuten vain koko teksti)?

Tietenkin joku asia masentaa, kun muuten olisin täpinöissäni. Mutta ihan hyvä, muuten kaikki olisikin jo liian hyvin. Ja kaiken lisäksi mun varpaat on turvonneet, so great.

ps. haluun vaihto-oppilaaks, antakaa mulle siettemän tonnii!

 

- rosie